keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Näin on!

"Ei laatujärjestelmää kannata lähteä tekemään, ellei asiakas sitä vaadi ja suostu maksamaan järjestelmästä lisähintaa." Kuulostaako tutulta? Mutta onko asia näin?

Laatujärjestelmä oikein ymmärrettynä on yrityksen oman toiminnan kehittämisen työkalu. Jos laatujärjestelmä tehdään vain ja ainoastaan asiakasvaatimusten takia, ei laatujärjestelmän keskeisintä tavoitetta, yrityksen toiminnan kehittämistä, ole oikeasti ymmärretty. Järjestelmän laatimisen pitäisi käynnistyä yrityksen omista kehittämistarpeista eli tarpeista täyttää lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimukset sekä saada järjestelmällisen johtamisen avulla kustannussäästöjä toiminnasta.

Asiakasvaatimuksen pakottamana tehty järjestelmä voi toki täyttää asiakkaan tarpeet, mutta ei välttämättä palvele yrityksen itsensä toiminnan kehittämistä. Saattaa tapahtua jopa päinvastoin - laatujärjestelmästä voi tulla arjen toimintoja hankaloittava rasite.

Oma ajatteluni lähtee siitä, että järkevästi toteutettu laatujärjestelmä ei maksa, eikä sen ole tarkoituskaan maksaa, itseään takaisin suoraan asiakaslaskutuksen lisääntymisenä. Laatujärjestelmä maksaa itsensä takaisin ensisijaisesti oman toiminnan tehostumisesta ja järkevöitymisestä aiheutuvilla kustannussäästöillä. Asiakasvaatimusten täyttyminen, asiakassuhteiden vakiintuminen ja yrityksen neuvotteluaseman paraneminen ovat myöhemmin tulevia, lisälaskutuksenakin näkyviä, extroja.

"Oikein toteutettuna laatujärjestelmästä hyötyy sekä yritys että asiakas - suurimmat hyödyt tulevat kuitenkin yritykselle itselleen." Kuulostaa hyvältä! Kyllä näin on!



-Eino Simonen


maanantai 5. maaliskuuta 2018

Työturvallisuutta – millä keinoilla

Olosuhteet rinteessä olivat tuulenpuuskaiset. "pitää valita oikea runi, vähän vaatimattomampi reitti", suunnittelivat lautailija ja valmentaja 12.2.2018.

Toisessa vaakakupissa oli menestys, toisessa mahdollinen vammautuminen "Onko tämä sen arvoista? Laskenko ollenkaan toista laskua", pohti laskettelija.

Laski kuitenkin, laski sitä reittiä, joka oli vaatimattomampi, olosuhteisiin edes jotenkin sovitettu reitti. Tuloksena oli olympiamitali.

Miten monesti yrittäjä on yrittämisessään pohtinut mitä reittiä kannattaisi edetä
varmaan lukemattomia kertoja. Milloin minkäkin asian suhteen. Tämä kuuluu yrittäjyyteen.

Yrittäjyyteen kuuluu myös turvallisuus ja työturvallisuus. Niiden kautta edenneille se mitali on voinut olla pitkä kausi ilman tapaturmia tai matala tapaturmataajuus.

Moni yrittäjä onkin huolehtinut likipitäen kaikesta lakisääteisestä työturvallisuudesta ja joskus vielä sen ylikin.

Valitettavasti moni yritys on kuitenkin tehnyt väärin arvioituja kompromisseja turvallisuuden kanssa. Onko merkitystä tarkastuttaa laitteita hyvinhän nuo toimivat ja meillähän kyllä riittää ammattitaitoa nähdä, jos jokin asia alkaa mennä laitaan; ja onko sillä niin merkitystäkään, tuleeko vaikka siihen kuormausnosturin paperiin leima joka vuosi tai joka toinen? Tai ehkä vielä harvemmin? Silloinko se tarkastus kannattaa tehdä, kun on laatujärjestelmän ulkoinen auditointi?

Takaako tällainen toiminta turvallisuuden ja menestyksen?

Kaikki Tietävät vastauksen: Ei kannettu vesi kaivossa pysy, jos puuttuu turvallisuusasenne.


- Jussi Lukkari